Oma tiukahko neulontakäsialani ja pohkeeni koko ei vastannut ohjetta, ja tästä johtuen polvisukista tulikin vain tavismittaiset sukat, toki olen niihinkin tyytyväinen. Olen neulonut nro 3,5 puikoilla ohjeen mukaan nilkkaan asti, ja sen jälkeen soveltanut omia mittojani. Olen joutunut purkamaan aika paljon, sillä vain testaamalla olen saanut sopivimmat sukat. Seuraavat sukat tulevatkin jo varmasti paljon helpommin. Kettu-kuvio on nyt piirtynyt muistiin ja tulevia sukkia on helpompi tehdä. Kovasti koukuttavaa tuo sukkien neulominen oli, ja mukavaa puuhaa. Ihanan värikkäät ja syksyiset sukat näistä tulivat, ja tykkään kovasti!
Ohje Suomen Sukkamestari 2012 toiseksi tullut Kettu-sukkapari (Päivi Huisko) nilkkaan asti, ja sen jälkeen itse muokaten. Puikot nro 3,5. Lanka Novitan vanha Neliväriraita ja oranssi Seiska Veikka. Painoa 130g. Jalkaterässä 16silm./puikko.
Nyt on minun osaltani kahdeksan paria tallettu Sukkasadon Hillokellariin!
Minulla alkoi muutaman päivän syysloma, ja toiveena olisi pysyä terveenä ja tehdä kivoja, arkisia puuhailuja. Mukavaa syyslomaa kenellä sellainen on!
Kauniit sukat. Näistä voisi tulla aika hauskat pihlajanmarjakarkkien värisinä!
VastaaPoistaKauniit! Käyttämäsi väritys on tosi kiva, oranssi nousee hyvin esiin.
VastaaPoistaKivat ovat kettusukat lyhyenäkin!
VastaaPoistaRaikkaan kauniit kettuset.
VastaaPoistaHei Sukkailija! Tulin heti vastavierailulle ja oih, mitä sukkaihanuuksia täältä löytyykään. Itsellä tosiaankin kantapää on vielä opetteluasteella... jotenkin olen sen onnistunut aina sujuvasti delegoimaan eteenpäin, mutta nyt kun minustakin valmistuu sukkamestari, haluan itsellenikin tuollaiset supersöpöt kettusukat :)
VastaaPoistaKauniit sukat ja ihanasyysväritys.
VastaaPoistaKyllä onkin kauniit Ketut!
VastaaPoistaMinäkin tulin heti katsomaan että mikä Sukkailija mutta muistin heti kun oli tuossa esittelyssä kilpikonna Terho.
VastaaPoistaNätit nämä kettu-sukat, niinkuin monta muutakin sukkaparia. Minäkin olen koittanut käyttää jämälankoja näihin kirjoneulesukkiin mutta niitä on niin paljon että ei näy vajetta yhtään. Tykkään neuloa kirjoneuletta mutta välillä tulee niin tiukkaa sukan vartta ettei jalkaan mene vaikka minulla itsellä onkin matala jalka.
Laitanpa sinut kirjanmerkkeihini tällä uudella nimellä.
Aivan upeat värit sukissa.Niin raikkaan pirteät =)
VastaaPoistaHuisin hienot sukat ja ihanan pirteät värit :)
VastaaPoistaOnpa kauniit kettusukat. Noissa on kyllä sanut olla silmä tarkkana, että kuvio tulee oikein.
VastaaPoistaIhanat sukat ja onpa teillä rohkeita kettuja!
VastaaPoistaOnpa ihastuttavat nää kettusukat! Niin ihanan värisetkin,iloisen näköiset. Katselin tuosta edeltä,että teillä on marsuja. Meilläkin on ollut,mutta kun niille tuli ikää 8v,niin kyllä ne lähti eläinten taivaaseen. Ensin toinen ja sitten toinen. Olivat hauskoja veitikoita. Jos tulin ulko-ovesta käsissäni kimppu voikukan lehtiä ja vaikka he eivät minua vielä nähneet,niin kova vikinä alkoi kuulumaan. Ilmeisesti hajuaisti oli niin hyvä. Samoin,jos jääkaapin oven aukaisi,niin toisesta päästä taloa taas vikistiin:)
VastaaPoistaIhanat kettuset!
VastaaPoistaKauniit ketut! Olen ihaillut alkuperäisiäkin, nyt oli kiva nähdä lyhytvartiset versiot.
VastaaPoistaIhanat kettusukat!
VastaaPoistaPirteät sukat, tosiaan! Oranssi suorastaan häikäisee... Tuo mukavasti valoa pimeään syksyyn. Jännä juttu, että niinkin arka eläin kuin kettu uskaltautuu ihmisen lähelle kuvaamallasi tavalla. Luin myös Suomen Luonto-lehdestä jutun, jossa kettu oli tullut todella lähelle ihmistä. Näinköhän ovat kohta riesa ihmisten pihoilla ja komposteilla?
VastaaPoistaKauniit kettusukat :)
VastaaPoistaTosi hauskat sukat! Meidänkin pihapiirissämme pyörii repolaisia.
VastaaPoista